Valmistautuja

Jatkan nyt vielä imettämisestä, kun tästä tuntuu riittävän tätä asiaa. Tällä kertaa pistän muistiin vähän imettämisen jatkamisen hyviä puolia, joita voin joskus sitten lueskella jos meinaa tuntua siltä, että tekisi mieli luovuttaa. :D

Yksinomaan äidinmaito riittää vauvan ravinnoksi sellaiset puolisen vuotta. Ravintoaineiden puolesta voitaisiin pärjätä pari kuukautta pidemmällekin, mutta puolen vuoden iässä useimmilla vauvoilla alkaa olla merkkejä valmiudesta muuhunkin syömiseen: vauvaa kiinnostaa muiden ruuat ja hän haluaa laittaa kaiken suuhunsa, vauva oppii peukalo-etusormiotteen, vauvalle alkaa tulla hampaita, hän alkaa oppia istumaan ja kaikkein suurimpana merkkinä hänen ruokahalunsa kasvaa niin paljon, ettei tiheäkään imetys meinaa riittää pitämään vauvaa kylläisenä. Puolta vuotta aikaisemmin ei useinkaan ole tarve antaa muuta ruokaa, etenkään jos vauva selvästi työntää mössöjä kielellään pois suustaan tai saa ruuista mahavaivoja.

Kiinteiden ruokien ohella imetystä kannattaa kuitenkin jatkaa. Vuoden ikään asti äidinmaidon tulisi olla vauvan ensisijainen ravinnonlähde, ja WHO suosittelee osittaisimetystä jopa kahden vuoden ikäiseksi asti. Ensimmäisen vuoden aikana annetut muut ruuat ovat siis enimmäkseen totuttelua ja maistelua, joten vauvan vatsa kannattaa täyttää suurimmaksi osaksi vielä maidolla. Kiinteiden maistelussa kannattaa muutenkin edetä verkkaisesti, antaa vauvalle yhtä uutta makua kerrallaan esimerkiksi viikon ajan, ja sitten vasta koittaa jotain toista.

Imettämistä kannattaa jatkaa senkin takia, että jos vauva sairastuu tai muuten stressaantuu, on hänellä mahdollisuus rentoutua rinnalla mahdollisimman pitkään ja saada mahdollisimman optimaalista ravintoa parantuakseen. Monesti kipeänä oleva, vaikkapa kuumeinen vauva, imee paljon tiheämmin kuin terveenä ollessaan, ja toisinaan äidinmaito voi olla ainoa ruoka, joka pysyy kipeän muksun sisällä.

Lisäksi on hyvä muistaa, että alle 9kk ikäinen vauva ei vieroitu itsestään rintaruokinnasta! Vaikka vauva joskus ennen tuota ikää lakkoilisi, olisi imemättä ja jopa raivostuisi rinnalla, ovat ne ohimeneviä vaiheita, jotka saattavat johtua esimerkiksi hampaiden tulosta, lapsen stressistä (liian paljon uusia opittuja asioita), äidin stressistä, jostain äidin syömästä, joka saa maidon maistumaan pahalta (lääkkeet, valkosipuli) tai vaikka ikävästä imetysasennosta.

Hmh. Minulla olisi vielä pitkä lista kaikenlaisia kikkoja imetysongelmiin ja muuhun vastaavaan, jotka pitäisi kirjoittaa muistiin. Täytyy ehkä kiskaista tästä aiheesta vielä kolmas postaus.